Islanti-teemailta

Islannin matkan jälkeen emme millään malttaneet luopua Islanti-teemasta, vaan teemalla jatkettiin vielä Turussakin. Huippu hienon matkan kunniaksi TOPN järjesti teemaillan, jossa maisteltiin islantilaisia herkkuja, katseltiin valokuvia, kuunneltiin musiikkia ja muisteltiin matkan kohokohtia sekä mitä opimme Islannissa. Tiesitkö esimerkiksi, että kuumat lähteet ovat viilentämättöminä yli 200 asteisia, että Reykjavikistä voi saada omistusasunnon kymmenellätuhannella eurolla tai että Islannissa oli maailman ensimmäinen naispresidentti? Islannista tuliaisina tuotu kuivattu kala maistui Topnilaisille Oivariinilla voideltuna, hieman epäilyttävästä hajustaan huolimatta. Allekirjoittanut toi tosiaan kalan Suomeen tiivisti kahteen muovikassiin käärittynä, ettei haju tarttuisi vaatteisiin summuihin matkatavaroihin :D

Tapahtuma houkutteli paikalle yhteensä 12 osallistujaa fiilistelemään Islanti-teemalla. Ilta oli onnistunut ja herätti vilkasta keskustelua.

Lenkki & leffailta 13.10

Kolme reipasta lenkkeilijää ja kaksi islantilaisesta elokuvasta kiinnostunutta TOPNilaista kokoontuivat Turun yliopiston tiloihin katsomaan elokuvaa Nói Albínói. Tapahtuma aloitettiin nimensä mukaisesti reippaalla kävelylenkillä kirpeässä syyssäässä. Lenkille lähtivät tosin vain ne kolme reipasta kun taas kaksi vähemmän reipasta jäivät katsomaan huonoja stand up -pätkiä YouTubesta. Onneksi tälläkään kertaa tarjottavissa ei oltu pihistelty, joten kuivin suin ei tarvinnut lenkkeilijöitä odotella! Tarjolla oli tietenkin erimakuisia Skyr-rahkoja, namusia ja islantilaisia keksejä.

Elokuvan jälkeen huulille nousi järkytyksen nostattama kysymys: "Siis oliko tämä HYVÄ islantilainen elokuva??"

Onneksi paikalla oli asiantuntija, joka osasi kertoa, että islantilaiset elokuvat eivät yleensä ole kovinkaan kevyttä katseltavaa, eikä onnellista loppua kannata odottaa. Ei tässäkään tapauksessa kannattanut. Elokuva oli tosin kaikkien mielestä näkemisen arvoinen, eli toisin sanoen jollain tapaa hyvä, ainakin se herätti ajatuksia.

Elokuva kertoi pojasta, joka ei sopeutunut yhteiskunnan vaatimuksiin, vaan kapinoi esimerkiksi koulunkäyntiä ja muita auktoriteetteja vastaan. Tyhmä poika ei suinkaan ollut, mutta joutui kuitenkin hankaluuksiin (tai no, oma henkilökohtainen mielipiteeni oli, että poika oli tyhmä, mutta elokuvassa hänet kuvailtiin lähinnä neroksi). Kaikki meni pojan hyvistä suunnitelmista huolimatta kuitenkin jotenkin pahasti pieleen.

Katsoja sai onneksi itse päättää, oliko elokuvalla sittenkin melko onnellinen loppu vai olivatko meren aallot sittenkin vain kuvitelmaa?

Katsokaa itse ja päättäkää!
http://www.imdb.com/title/tt0351461/

Kirjoittanut: Tiina

Avoin Pohjola - seminaari

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ja Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto järjestivät yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Suomen ulko-, sisä- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöiden kanssa seminaarin teemalla suvaitsevaisuus ja avoin Pohjoismainen yhteiskunta. Tapahtuma järjestettiin Norjan heinäkuisen tragedian vuoksi.

Tämä Avoin Pohjola – seminaari järjestettiin Kirkkonummella kongressihotelli Majvikissa. Topnilaisia oli paikalla kaksi. Aamupäivästä seminaarissa kuultiin kulttuuri- ja urheiluministerin tervehdys pohjoismaiden nuorisolle, esitys pohjoismaisista arvoista, etnisesti eriytyneiden asuinalueiden seurauksista yhteiskunnassa sekä sananvapauden ja vihapuheen rajanvedosta.

Sananvapaus ja vihapuhe - esimerkkinä Muhammed pilapiirros-skandaali.

Lounastauon jälkeen oli vuorossa osallistujien ryhmätyöskentelyä. Ryhmissä työstetyt lausumat esitellään pohjoismaisille päättäjille marraskuussa Kööpenhaminassa järjestettävässä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Itse osallistuin workshoppiin aiheella “All different – all equal?”, jossa käsiteltiin aiheita tasa-arvo ja erilaisuus sekä pohdittiin, miten tasa-arvoa ja yhteiskunnan avoimuutta voitaisiin edistää Pohjoismaissa.

Ryhmätyöskentelyä.

Seminaarin lopuksi norjalaisen Arbeiderpartiet -työväenpuolueen nuorisojärjestön edustaja kertoi puolueensa ja norjalaisten näkemyksiä Norjan heinäkuisesta tragediasta. Oli erityisen kiinnostavaa päästä kuulemaan näkemyksiä koko maailmaa puhuttaneesta Norjan joukkosurmasta henkilöltä, joka on ollut itse lähietäisyydeltä seuraamassa tragediaa ja sen seurauksia.

Seminaari oli ehdottomasti osallistumisen arvoinen. Tämä on yksi niistä päivistä, jolloin voin sanoa olevani erityisen ylpeä siitä, että olen pohjoismaalainen :)

Islannissa 18.9 Sunnuntai

Sunnuntaina meille oli varattu heti aamusta aikaa hyvinkin suosittuun ajanvietteeseen Islannissa. Kyseessä oli nimittäin ratsastusta islanninhevosilla! Ratsastimme tunnin verran kahdessa eri ryhmässä. Allekirjoittaneelle tämä sopi hyvin, sillä hevoskuiskaajan taidot olivat kovin ruosteessa (tai niitä ei ollut laisinkaan) ja pidemmässä jonossa jolkottelu olisi tuottanut takuulla hankaluuksia...

Pienenä tietoiskuna; islanninhevonen kuuluu maailman vanhimpiin hevosrotuihin. Rotua on kotimaassaan Islannissa jalostettu täysin puhtaana lähes tuhat vuotta, koska hevosten tuonti Islantiin on kiellettyä. Islanninhevosta pidetään luonteeltaan tasaisena ja helppona käsitellä, tämä johtuu osaltaan siitä, että islanninhevoset saavat perinteisesti elää lajityypillisesti isommissa laumoissa ja ulkoilla runsaasti, 

jolloin riski erilaisiin käytösongelmiin vähenee.

Hengissähän tuosta suorituksesta siis selvittiin jokainen ja niin mukavat ratsut olivat jokaisella alla että pidemmän aikaakin olisi issikoiden selässä kelvannut ihailla Heklan maisemia.

Töltti askellajina on ratsastajalle ja hevoselle erittäin tasaista ja mukavaa menoa.

Heklakeskus oli pian ratsastelun jälkeen jätettävä taakse ja suunnattava takaisin Reykjavikiin. Paluumatka kului huomattavasti sutjakkaammin kuin menomatka ja olimme odotettua aikasemmin perillä. Ehtisimme vielä muutamaksi tunniksi ostoksille satamassa sijaitsevaan suureen kirpputorihalliin. Moni löysi tuolta reissulta paljon puhutun villapaidan ja muita löytöjä. Huolimatta hieman kalliimmasta hintatasosta, taisi jokaiselle jäädä käteen jotakin kotiin vietävää.

Leirubakki hotellimme

Shoppailujen jälkeen meille tarjoitui loistava tilaisuus lähteä vierailemaan paikallisen luokse kaupungin lähistölle. Illallaisella oli tarjolla lammaspaistia islantilaiseen tapaan jäkiruokineen ja mitään moitittavaa en ateriasta keneltäkään kuullut. :-) Kiitokset vierailun järjestelyistä Lasselle ja tietysti itse emännälle ja hänen tyttärelleen!

Kaksi meistä vielä päättivät tehdä viimeisen tutustumiskäynnin Reykjavikin yöelämään ennen aikaista aamuherästystä. Huolimatta vauhdikkaasta maineestaan yöelämän tarjoajana, ei paljoa ollut tarjolla sunnuntai yönä. Lienee kirjaimellisesti ”lepopäivä” tuolla saarella vaikka viikon muut päivät kelpaavatkin ulkoilulle. ;-) Yöpyminen jo tutuksi tullessa Packpakersissa (natisevat sängyt ja piippaava ovi lämmittävät mieltä jo tässä vaiheessa) jäi aavistuksen lyhyeksi kun herätys lentokentälle koitti siinä neljältä aamuyöstä.