perjantai 30. joulukuuta 2016

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Vuosi 2016 on mennyt hurjan nopeasti! Olemme järjestäneet monenlaisia tapahtumia ja olleet myös mukana Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton tempauksissa.

Kesällä julkaisimme koosteen vuoden ensimmäisen puoliskon tapahtumistamme. Tässä muutama kuva loppuvuoden tapahtumistamme.

Lokakuussa olimme mukana Kanelbullens dag -tempauksessa, jossa olivat mukana myös muut PNN:n paikallisosastot. Jaoimme kanelipullia pullaselfieitä vastaan sekä tietoa toiminnastamme! Pullat menivät hyvin kaupaksi opiskelijaravintola Assarin ullakon edustalla.

Lokakuun alussa järjestimme jäsenillemme Rapujuhlat. Mukana oli niin vanhoja kuin uusiakin jäseniämme ja jopa yksi Jyväskylän sisarjärjestömme edustaja.

Joulukuun alussa kävimme perinteisellä teatterivierailulla Åbo Svenska Teaterissa katsomassa Kungens tal -näytelmää. Esitys oli todella hieno!

Hallituslaisten kesken pidimme kiitosillan hyvin kuluneesta vuodesta. Kävimme keilaamassa ja syömässä pitsaa.

Syksyn kohokohta oli matka Kööpenhaminaan, josta Mari-varapuheenjohtaja kirjoitti erillisen blogipostauksen.

Hieman on haikea olo lopettaessa kauttani TOPNin puheenjohtajana, mutta uudet haasteet odottavat ensi vuonna. Tulin nimittäin valituksi Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallituksen jäseneksi. TOPNia en kuitenkaan vielä kokonaan jätä, vaan jatkan hallituksessa varajäsenenä.

Vielä lopuksi haluan kiittää kaikkia jäseniämme ja muita hallituslaisia tästä vuodesta. Ilman jäseniä TOPNia ei olisi, toivottavasti löydätte tienne TOPNin tapahtumiin myös ensi vuonna! Ilman hallitusta emme voisi järjestää monipuolisia tapahtumia. Olenkin kiitollinen, että olen saanut tehdä hommia aivan huikean tiimin kanssa!

Oikein ihanaa uutta vuotta teille kaikille ja nähdään ensi vuonna!

<3: Piia, TOPNin puheenjohtaja 2016


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Nobelin perintö

 
Alfred Nobel
 
 
Viime viikolla oli Itsenäisyyspäivän lisäksi toinenkin kohokohta – nimittäin ruotsalaisen keksijän sekä rauhan- ja kulttuurinystävän kunniaksi vuosittain pidettävä Nobel-juhla. Yli miljardi televisionkatsojaa näkee joka vuosi 10. joulukuuta juhlallisen Nobelin palkintojen jaon Tukholman konserttitalolla sekä loisteliaan illallisjuhlan Kaupungintalon Sinisessä salissa. Nobelin palkintoja on jaettu vuodesta 1901 yli 700:lle tieteiden edustajalle. Aluksi palkintoja oli viisi: kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot. Vuonna 1968 Ruotsin valtionpankin 300-vuotisjuhlavuotena perustettiin lisäksi taloustieteen Nobelin palkinto.
 
Mutta Nobel-palkintoja ei olisi ilman Alfred Nobelia. Hän syntyi vuonna 1833 Tukholmassa ammustehtailija Immanuel Nobelin perheeseen. Alfredin ollessa 9-vuotias perhe muutti Pietariin, jossa isä kehitteli tehtaallaan erilaisia räjähteitä. Räjähteet olivat siis Alfredin kohtalona, mutta hänen elämänsä olisi voinut kulkea toisenlaisiakin polkuja. Pietarissa Alfred sai yksityisopetusta kirjallisuudessa, kielissä sekä matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa, ja opetuksen tulokset olivat huikeat. Alfred osasi äidinkielensä ruotsin lisäksi venäjää, ranskaa, saksaa ja englantia. Alfredia kiinnosti myös paljon kirjallisuus ja filosofia, ja hän kirjoitti itsekin runoja sekä vähän ennen kuolemaansa yhden näytelmänkin.
 
Isä Immanuel tarvitsi jatkajan työlleen ja vaati, että Alfred unohtaa runojen kirjoittelun ja keskittyy luonnontieteisiin. Poika lähetettiin ulkomaille saamaan koulutusta. Aikuisena maailman kiertämisestä tulikin kielitaitoiselle ja oppineelle Nobelille elämäntapa hänen hoitaessaan lukuisia tehtaitaan ja liiketoimiaan eri maissa. Hänen myöhempien Pariisin aikojensa ystävä, kirjailija Victor Hugo kutsui-kin häntä Euroopan rikkaimmaksi kulkuriksi. Immanuelin tuntemat kemian, fysiikan ja matematiikan professorit opettivat Alfredia ja hän tutustui nitroglyseriini-öljyyn. Useiden vuosien Ranskassa ja Saksassa tekemiensä kokeiden jälkeen Alfred lopulta keksi, miten saisi aineen räjähtämään hallitusti. Yhdistämällä nitroglyseriinin piimaan kanssa tuli hän keksineeksi dynamiitin, jonka hän patentoi vuonna 1867 isänsä kehotuksesta.  
 
Keksintöjensä, ennen kaikkea dynamiitin ansiosta, Alfred Nobel hankki itselleen suuren omaisuuden, jonka hän testamenttasi määrittelemiensä tarkoin kriteerien jaettavaksi Nobel-palkintona. 27. marras-kuuta 1895 päivätty Alfred Nobelin testamentti on tehnyt hänestä maailmankuulun. Hänen valtavasta 33 miljoonan kruunun (nykyrahassa noin 160 miljoonaa euroa) arvoisesta omaisuudestaan oli testamentin mukaan muodostettava säätiö. Kertyvät korot oli hänen määräämällään tavalla jaettava joka vuosi viidelle henkilölle, jotka ovat edeltävänä vuonna työllään hyödyntäneet eniten ihmiskuntaa. Esimerkkejä palkittujen työn tuloksista ovat muun muassa radio, laser, televisio ja geenitekniikka.
 
Rauhan edistäminen oli Nobelille selvästi tärkeä asia, ja hän huomioi sen testamenttiaan kirjoittaessa. Nobelin kirjoituksissa ja puheissa tuli usein ilmi hänen huono omatuntonsa siitä, että hän oli tullut kehittäneeksi tuhoa ja kärsimystä aiheuttavan räjähdysaineen. 1800-luvun lopulla Alfred kirjoitti sihteerilleen, rauhan aktivisti Bertha von Suttnerille: ”Haluaisin keksiä jotain, koneen tai aineen, joka saisi aikaan niin kauhistuttavan joukkotuhon, että sodasta tulisi mahdottomuus ikuisiksi ajoiksi.” Hän uskoi idealistisesti, että vaarallisten räjähteiden suuri pelote estäisi ihmisiä käyttämästä niitä tuho-aseina.
 
Alfred Nobelin elämä on matka tavallisesta tukholmalaispojasta Euroopan rikkaimmaksi mieheksi, jonka testamentti teki Nobelin nimestä maailmankuulun ja kuolemattoman. Alfred Nobel patentoi yhteensä 355 keksintöään ja omisti 93 tehdasta 20 maassa. Testamentillaan Nobel halusi jättää paremman muiston itsestään jälkipolville, mutta samalla hän jätti koko Ruotsille perinnön, joka on tuonut maalle runsaasti arvonantoa, näkyvyyttä ja kunniaa.
 
Laura Närvänen
 
 
Lähde: www.nobel.se
 

torstai 15. joulukuuta 2016

Ihmeellinen Islanti

 



Marraskuu ja masentava ovat jo alkusointunsa puolesta samankaltaisia, kun niitä yhdistää kaksi samaa alkukirjaintakin. Niistä saisikin jo näillä perustein oikein hyvän suomalaismentaliteetille tyypillisen runon. Marraskuu mielletäänkin usein yhdeksi masentavimmista kuukausista. Eikä se helpota joulukuussakaan, vaikka joulu alkaakin koputella jo ovella. Mukaan tulee joulustressi ja lähestyvät deadlinet ja tentit. Alkaa olla pimeää ja illat hämärtyvät jo ennen kuin pääset luennoilta tai oppitunneilta kotiin asti. Juurihan aamulla oli pimeää, kun rynnistin kouluun rähmäisin silmin! Ja entä sitten lumi? Tuleeko valkea vai musta joulu? Nytkin jo maahan sadellut ihana lumipeite saattaa hetkessä vaihtua sateen mukana hyytävään harmauteen. Tämä aika vuodesta onkin yksi vaikeimmista, kun päivät ovat niin lyhyitä ja valon määrä on niin vähäinen. 

Seilaillessani kaamosmasennuksissani sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa törmäsinkin erääseen osuvaan Funlandin meemin:  


Valon vähyys tänä vuodenaikana on valitettava tosiasia, josta seuraavaa alakuloa yritetään karkottaa kaikin tavoin niin kirkasvalolampuin, lisätyn d-vitamiinin, kynttilänvalon ja vaikka jo Suomeenkin pikkuhiljaa hiipivän tanskalaisen ”hyggeilyn” avuin. Tähän liittyen jaoimmekin aiemmin tykkäyssivuillamme Ylen artikkelin ”Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan” sekä avasimme yhden hygge-aiheisen joulukalenterin luukunkin. Hygge on IN ja hyggeilyn kulta-aika onkin juuri nyt marras-joulukuussa! Artikkelia lainaten hyggeilyä ja kaamosmasennuksen karkotusta voisikin aloittaa vaikka näillä tavoin:
 
Kuvittele tilanne, jossa istut mukavasti sohvalla. Olet ehkä kietoutunut ympärillesi lämpimän viltin ja kaatanut lasiin punaviiniä tai hauduttanut pannullisen suosikkiteetäsi. Et napsauta julman kelmeää kattovaloa päälle, vaan poltat kynttilöitä (ihan todella paljon kynttilöitä). Toki olet muistanut valita taustalle musiikkia, joka saa sinut rentoutumaan. Tartut ehkä kirjaan tai aikakausilehteen. Unohdat hetkeksi maailmanpolitiikan ja keittiön tiskivuoren. Olet vaan. Aijaijai.


Jos lähistöltä ei satu juuri nyt löytymään kiinnostavaa kirjaa tai auvoisaa aikakausilehteä, johon uppoutua voi näiden alla olevien kuvien myötä uppoutua Islannin maagisiin marraskuun maisemiin (Ja kyllä luit aivan oikein, nämäkin sanat muodostavat yhdessä alkusoinnun, vau!)   

Kuva otettu Blue Lagoonista, joka on yksi maailman 25 ihmeestä. Vierailtuani tässä geotermisessä kylpylässä ymmärrän kyllä syyn! 

Noin vuosi sitten olin niiden kymmenkunnan onnekkaan ihmisen joukossa, jotka pääsivät jäsenmatkalle ihmeelliseen Islantiin! Kyseessä oli UNF (Ungmennadeild Norræna félagsins) järjestämä Café Norden, joka on vuosittain järjestettävä kulttuuritapahtuma, jossa voi tavata nuoria joka puolelta Pohjoismaita. Järjestäjämaa ja teema vaihtelevat joka vuosi. Kuten aiemmasta blogikirjoituksestamme näitte, tänä vuonna oli Suomen vuoro! Teema noudatti tänä vuonna Café Norden- nimen mukaista teemaa eli kahviteemaa, joka sopiikin meille kahvin suurkuluttajille kuin nenä päähän.

Viime vuonna puolestaan tapahtuman nimi oli Nordic Noir. Teemana oli siis dekkarit ja tämä teema sopii tietysti Islantiin aivan kuin lopapeysa- villapaita islantilaisen ulkoilutakiksi! (alla havainnollistava kuva) Vaelsimme ensimmäisenä iltana dekkarimaisemissa, jossa opas luki aina pätkän kirjasta, jonka maisemissa kuvatut tapahtumat on kirjotettu tapahtuvan. Oli jopa hieman pelottavaa kulkea hautausmaalla yöaikaan ja kuunnella paikasta kirjoitettua tarinaa.    


Saimme tavata myös pohjoismaisia dekkarikirjailijoita ja ohjaajia, mm. yhden Wallanderin ohjaajista! Lisäksi pääsimme tutustumaan rekvisiitan tekoon eräässä studiossa, jossa tehdään rekvisiittaa dekkareista tehtyihin elokuviin ja myös Game of Thronesiin! Dekkarimaailman ammattilaiset ohjastivat meitä myös tekemään oman lyhytelokuvan Nordic Noir -teeman mukaisesti.  

Yhteiskuva dekkarikirjailija Hans Olav Lahlum ja Wallanderin ohjaajan Jonas Grimås kanssa


Tapahtuma sijoittui viikonlopulle mutta me suuntasimme Islantiin jo muutama päivä ennen, että ehtisimme tehdä hieman turistimatkailua ennen varsinaista tapahtumaa. Vaikka aikaa oli vaan muutaman päivä ja päivät tähän vuodenaikaan erityisen lyhyitä ehdimme nähdä ja kokea vaikka ja mitä! Kiersimme suositun nähtävyysreitin nimeltä Golden Circle, jossa pääsee ihastelemaan Islannin kuuluisimpia luonnonihmeitä: Geysirin kuumien lähteiden aluetta, Gullfossin mahtavaa vesiputousta, Thingvellirin luonnonpuistoa sekä upeaa kraatterijärveä nimeltä Kerið. Aikaa piti tietenkin varata myös Blue Lagoonille, joka oli aivan ihana hemmottelukokemus, nuorennuin aivan varmasti vähintään vuodella!

Tässä vielä hieman tunnelmia kuvien muodossa seikkailuistamme. Toivonkin, että näiden kuvien siivittämänä kaamosfiilikset hellittävät edes hetkeksi. Allekirjoittanut ei tosin vastaa muista mahdollisista oireista, kuten mahdottomasta matkakuumeesta!   

 Blue Lagoon kylpylässä oli myös isoja tynnyreitä, jossa oli tätä kasvoissamme olevaa mineraalipitoista mutaa. Naamion jälkeen ihomme aivan ihan hehkuivat ja hiukset kiilsivät hiusnaamion ansiosta.   

Persoonallinen Hallgrímskirkja Reykjavikin keskustassa 
 
Vuokrasimme matkan aikana auton yhdeksi päiväksi ja kiersimme Golden Circlen, joka on turistien suosima nähtävyysreitti.  


Mahtava Gullfoss (”Kultainen putous”) 


 
Karun kaunis kuumien lähteiden alue. Kuvassa kauempana näkyy myös Strokkurin ”henkäys”. Tämä geysir onkin yksi Islannin aktiivisimmista purkautuen säännöllisesti jopa 4-8 minuutin välein. Ylempänä kuvissa vasemmalla kraaterijärvi ja oikealla pikku-geysir. 
    
Hallituksen tapahtumavastaavaa hiemankin tuntevat tietävät, että olen auttamaton crazy catlady. Tässä vielä siis asiaan täysin kuulumaton ja samalla kuitenkin asiaan kuuluva, koska aiemmassa joulukalenterin luukussa osoitettiin, että nämä kaksi ihanaa asiaa, Islanti ja kissat (katso kalenterin luukku 14: Islannin joulupojat ja joulukissa) itseasiassa liittyvät jouluisasti ja dekkarimaisen pelottavasti yhteen! Tämän myötä toivotan kaikille ihanaa ja stressitöntä (hygge)joulunodotusta <3  

Meri Kalin
TOPN:in tapahtumavastaava  


Kissahygge